Taas kerran löysin itsestäni (ja matkakumppaneistani) voimia, joilla selvitä conin pyörteissä kokonainen viikonloppu (plus extra-perjantai). Oli järjestyksessään neljäs Animeconini, jos se nyt jotensakin mielenkiintoinen tieto on. Coneissa laskettuna kahdeksas
conkokemus.

En ollut ennen tätä conittanut puoleen vuoteen ja muistellessani viime conini (Tsukicon) tilojen ahtautta, olin autuaallisessa hurmoksessa Kaapelitehtaan tilojen ansiosta. Kauppa-alueellakin oli tilanteita, joissa mahduit kääntymään 180-astetta ilman että sinulla oli vaaraa törmätä kehenkään. Eteenpäin liikkumisen vaikeudesta ei tosin puhuta.

Yllätyin suuresti Axxis Power Hetalia cossejen määrästä. Unkaria, Venäjää, Italiaa, Kiinaa jne. jne. vipelsi joka paikassa. Vastaavasti taas näytti jotenkin vinksahtaneesti kuin entiset massoittaiset Bleach-cossit olisivat painuneet hieman maan alle. Suomen anime-"skene" on sittenkin kehittyvä ihmismassa ja me päästään vielä joskus eroon Naruto-cosseista? Alan hiukkasen tympääntyä niihin...
Nauroin tosin Hetalia-cossejen jakautumalle...Venäjiä vipelsi con-alueella vähintään kymmenen, Ruotseja vastaavasti bongasin korkeintaan kolme...

Viikonlopun aikana tuli harrastettua muuten myös kieroutuneen fanityttöyden synnyttämään con-ohjelmaa. Kolmen hengen ryhmämme (joista yhdellä ei ollut edes mitään tekemistä kieroutuneen fanityttöyden kanssa, mutta joka silti pääsi mukaan) kiersi ohjelmanumerot Sinut itsensä kanssa, Kymmenen vuotta slashia ja Yaoi-paneeli (wohoo). Joista mikään ei muuten edes ollut pohjanoteeraus vaan joista kahdessa ensimmäisessä minulla oli hyvin hyvin hauskaa (erityisesti kun yleisön kieroutuneisuutta mitattiin + aubouttiarallaa 30-vuotiaiden slashareiden sanailua oli eksoottista kuunnella teinityttöjen pitämien fanfiction paneeleiden/luentojen jälkeen) ja viimeisessä puhuttiin jonkinlaista asiantapaista. Ei naurattanut ehkä niin paljon.
Molemmat cosplaykisat, Fysiikka sanoo PUM! ja Japanilainen perhe animessa-luento tuli tutkittua myös, olen vähän surullinen Bimbopaneeliin menemättömyydestä...

...Ja jonojen pituudet cosplay-kisoihin ja yaoi-paneeliinhan olivat lähes identtiset...Ei ihan mutta melkein. Kuva ryhmäcosplayn jonosta joka tapauksessa, en väitä kenenkään kuvassa näkyvän ihmisen olleen millään tapaa kiinnostunut yaoista.

Jos puolenvuoden erossa olo coneista ja eläminen ajatusmallin "Ei miulla oo rahaa mennä Fantsuun" mukaan, aiheuttaa tällaisen ostosteluhysterian, en tahdo edes ajatella mitä vuoden erossa olo aiheuttaisi.

Älysin ottaa kameran kauniiseen käteen kunnolla vasta sunnuntaina, jolloin ihmismassa oli jo kutistunut ratkaisevasti ja useat huippuhienot cossit kadonneet...Oma moka, mutta toivon muiden kuvien selailun tuottavan tarpeeksi nautintoa tässä asiassa.

Metrossa matkustaminen oli koko viikonlopun ajan hyvin mukavaa johtuen ehkä metrolla kulkevista conittajista. Liukuportaat näyttivät niin paljon eläväisemmiltä cosplayaajilla täytettynä. Ja pitkänmatkan conkävijänä sain nauttia muiden conittajien olemassa olosta molemmilla junamatkoilla. Ihmisten bongailu on hauskaa.

Sunnuntaina yllätyin perusteellisesti, kun oloni oli vielä sellainen, että olisin voinutkin jäädä coniin hengailemaan vähän pidemmäksikin aikaa. Tällainen tunne oli ihan uusi, yleensä olen kypsää kamaa ensimmäisen con-päivän jälkeen ja toinen tuntuu jo silkalta kidutukselta. Yleensä sunnuntai on lopulta kulunut jossain kaupungilla kierrellessä, kun conilla ei enää ole ollut mitään tarjottavaa.

J-rock cossejakin näkyi melkoisen paljon (Danger*Gang:in Waka ja Rei, sekä yksinäinen Waka, olitte ihania, jos nyt satutte tämän näkemään) sekä yllättäen bongasin MiniMoni-ryhmän...Tästä olen vähän surullinen, kun en saanut kuvaa napatuksi missään vaiheessa. Ja no, molemmat (vai kolmeko niitä oli?) Versailles-ryhmät olivat tyrmääviä ilmestyksiä. 

Mutta pääasia kai oli, että minulla oli oikeasti hauskaa ja kiersin pitkästä aikaa paljon virallista ohjelmaa.
Seuraavasta conistani/muusta japanisti-tapahtumasta en vielä tiedä, mutta ehkä se tulee kun löydän veikkauskupongin, jolla voitan miljoonan...Silloin voisi vaikka cossatakin pitkästä aikaa.